Kirjan matka

Tuusulan kirjastoihin tilataan vuosittain noin 16 000 uutta nidettä. Niistä suuri osa on lehtiä, mutta kirjojakin hankitaan joka vuosi noin 9000 kappaletta (tilastoluvut vuodelta 2014). Jokainen kirja käy läpi saman prosessin. Kirja valitaan, tilataan, otetaan vastaan, saatetaan lainauskuntoon ja sen jälkeen toimitetaan asiakkaille lainattavaksi.

Matka alkaa kirjan valinnalla. Suurimmilta kustantajilta saamme ennakkolistat kaksi kertaa vuodessa, minkä lisäksi uutuuksia tarjotaan ympäri vuoden. Kaikki kiinnostuneet kirjaston työntekijät voivat osallistua valintaprosessiin ja tehdä hankintaehdotuksia, osastonjohtajat tekevät päätökset hankinnoista. Asiakkaiden hankintaehdotukset huomioidaan. Kokoelma pyritään pitämään mahdollisimman monipuolisena, mutta kirjastossakin kysyntä vaikuttaa paljon hankintoihin.

Roope Lipastin kirja Linnan juhlat päätettiin hankkia viime toukokuussa. Niteitä tilattiin yhteensä viisi kappaletta: 2 pääkirjastoon, 1 Jokelaan, 1 Kellokoskelle ja 1 kirjastoautoon.

Kun päätös hankinnasta on tehty, hankinnasta vastaava kirjaston työntekijä kirjaa tilauksen kirjastojärjestelmään ja tilaus lähtee suoraan järjestelmästä aineistontoimittajallemme. Jo tässä vaiheessa kirjan tiedot näkyvät www.kirkes.fi –sivuilla hankinnassa olevana, ja asiakkaat voivat tehdä siihen varauksia. Varauksen tekeminen ajoissa kannattaa – varsinkin suosittujen kirjailijoiden teoksiin syntyy ilmestymisen jälkeen pitkät varausjonot.

Kirjan ilmestyttyä kirjatoimittajamme lähettää sen viikottaisen kirjalähetyksen mukana Tuusulan pääkirjastoon. Kaikki aineistot saapuvat ensin pääkirjastoon, vaikka niiden loppusijoituspaikka olisikin Jokelan tai Kellokosken kirjasto tai kirjastoauto. Tilauksen vastaanottaa kirjaston työntekijä, joka purkaa kirjakuorman ja merkitsee jokaisen teoksen saapuneeksi järjestelmään.

Linnan juhlat saapuivat pääkirjastoon pian ilmestymisen jälkeen elokuussa.

Saapumisvalvonnan jälkeen kirja menee luettelointiin. Kirjan tiedot tarkistetaan, tallennetaan ja kuvaillaan järjestelmään niin, että asiakkaat löytävät kirjan helposti. Kirjan luokitus ja asiasanoitus tehdään tai vahvistetaan tässä vaiheessa. Asiasanoitus auttaa esimerkiksi silloin, kun asiakas ei muista kirjan nimeä, mutta muistaa, että kirja kertoi miehestä ja avioerosta ja itsenäisyyspäivästä.

Kokeilepas, Linnan juhlat löytyy juuri noilla asiasanoilla kirjaston tietokannasta.

Kun kaikki kirjan metatiedot on tarkistettu ja lisätty tietueeseen, kirja siirtyy tarroitettavaksi. Tarroituksessa kirjaan lisätään kirjan selässä oleva signum-tarra, joka kertoo kirjan luokan ja paikan kirjaston hyllyssä.

Roope Lipastin kirja sai tarraansa tekstin 84.2 LIP (=kaunokirjallisuus ja tekijän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta). Kirjan takalehdelle lisätään myös infotarra, jossa on kaikki kirjan tiedot.

Kun tarrat ovat paikoillaan, kirja viedään asiakapalveluun, missä se skannataan ja vahvistetaan, että se on lainauskunnossa. Asiakaspalvelutiskiltä kirja lähtee joko VIP-hyllyyn, uutuushyllyyn ensimmäiseksi kuudeksi kuukaudeksi tai suoraan jonossa seuraavana olevalle varaajalle.

Linnan juhlat oli lainattavana elokuun loppuun mennessä – hyvissä ajoin ennen itsenäisyyspäivää!

SG

Advertisement

Seniorit kirjastoklubissa

Tuusulan pääkirjasto sai vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää avustusta Seniorien kirjastoklubi -hankkeeseen. Hankerahaa haettiin, koska halusimme kehittää seniori-ikäisten palveluja. Avustus riittää vuoden loppuun saakka, mutta tavoitteena on tehdä klubista kirjaston pysyvä toiminto.

Minna Lindgren. Kuva: Stefan Bremer

Seniorien kirjastoklubin tarkoituksena on tutustuttaa ikäihmisiä tietotekniikkaan, verkkopalveluihin, kirjaston palveluihin ja kulttuuriin. Tapaamme parillisten keskiviikkojen aamuina klo 10-12. Klubin avajaiset olivat tammikuussa 2015, jolloin saimme suosittujen Ehtoolehto-kirjojen kirjoittajan Minna Lindgrenin klubin vieraaksi. Yli 30 innokasta senioria oli mukana kuuntelemassa Lindgrenin tarinoita.

Klubin ohjelmaa kehitetään osallistujien toiveiden mukaan. Verkkopankkiopastus on ollut korkealla kirjastossa käyvien seniorien toivelistalla. Helmikuisena aamuna saimmekin koottua joukon avuliaita pankkivirkailijoita Aktiasta, Nordeasta ja Osuuspankista kokoustila Einariin opastamaan verkkopankin tehokkaampaan käyttöön. Opastus koettiin erittäin hyödylliseksi ja kaksi tuntia hujahti hetkessä – suuri kiitos pankeille osallistumisesta!

Olemme Seniorien kirjastoklubissa ehtineet tutustumaan myös kirjastoon ja viemään kymmenpäisen joukon matkalle kirjaston kulissien taakse. Kirjaston palvelujen esittelypäivänä näimme miten kirja löytää tiensä hyllyyn ja tutustuimme kirjaston ”salaisen osaston”, kotiseutukokoelman paikallisaarteisiin. Opimme myös käyttämään verkkokirjastoa ja lainaamaan e-kirjan!

Reijo Vähälä. Kuva: Henry Paajanen

Seuraavan klubikerran ohjelmanumerona on runomies Reijo Vähälän ”Sellaista elämä on” -toiverunotilaisuus keskiviikkona 4.3. Vähälän repertuaarissa on yli 100 kirjailijan runoa ja proosaa. Kuulijat pääsevät poimimaan runotoiveensa käsiohjelmasta tapahtuman aikana, ja näin tilaisuudesta muotoutuu osallistujiensa näköinen.

Myöhemmin keväällä kokoonnumme vielä muun muassa katsomaan yhdessä elokuvaa, aikuisten satutunnille ja opettelemaan tablettitietokoneiden käyttöä. Seuraa ilmoitteluamme Seniorien kirjastoklubin sivulla. Klubin ohjelmaa kehitetään osallistujien toiveiden mukaan.

Saamamme palaute klubista on ollut positiivista. Olemme saaneet erityisesti kiitosta juuri eläkeläisten ikäryhmän huomioimisesta kirjaston palveluissa. Monet ovat tehneet klubista vakituisen pysähdyspaikan. Aamupäiväkahville ja pullalle ainakin kannattaa piipahtaa, jos ei päivän ohjelma muuten kiinnostaisikaan!

Tervetuloa mukaan!

t. Leena, Sirkku ja Riikka

Uusi kirjastotoimenjohtaja tutuksi

Antti Karhos aloitti Tuusulan kunnankirjastossa kirjastotoimenjohtajana maanantaina 3.3.2014. Hän siirtyi tehtäväänsä Karkkilan kirjastosta.

Antti Karhos on ennen Tuusulaan tuloaan työskennellyt kirjastonjohtajana sekä Karkkilassa että Sysmässä. Karhos opiskeli yliopistossa historiaa ja teologiaa, ja kun tuli aika tehdä valinta informaatioalan ja opettamisen välillä, kirjasto voitti.

Tuusula yhtenä pääkaupunkiseudun kunnista on helsinkiläiselle Karhokselle jo ennestään tuttu. Haku Tuusulan kirjaston johtajaksi on ollut mielessä jo aikaisemminkin, ja viimeisimmän rekrytoinnin aikana myös ajankohta osui kohdalleen.

Karhos kertoo olevansa todella tyytyväinen aikaansa Karkkilan kirjastonjohtajana. Karkkilan kirjasto sai hänen virkakautensa aikana paljon positiivista palautetta, aktiivisten kirjastonkäyttäjien määrä kasvoi, lainaukset lisääntyivät ja toiminta monipuolistui. Erityisesti lastenkirjastotyö ja yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa vakiintui.

Karhos näkee tärkeänä yhteistyön eri kirjastojen kesken, myös kimpparajojen yli. Sähköiset aineistot mahdollistavat laajempien kimppojen yhteistyön; mitä enemmän yhteistyökumppaneita, sitä laajempi kokoelma. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna. Finna kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista. Tuusulan taidemuseo on jo mukana palvelussa.

Karhoksen mukaan kirjasto voi olla myös olohuone ja tapahtumapaikka, mutta perustarkoitusta ei tule unohtaa. Kirjaston kokoelmat ovat kuitenkin keskeinen ja tärkeä osa kirjastoa; niihin käytetään rahaa, joten niiden hoitamiseen tulee myös panostaa. Monipuolinen kokoelma vahvistaa elinikäistä oppimista. Myös lukemistavat ovat muuttumassa, mikä vaikuttaa kokoelmien muotoon. Kirjaston on selvitettävä mahdollisuutensa tarjota lukemista asiakkailleen myös sähköisessä muodossa.

Ensimmäisen työviikkonsa aikana Tuusulassa Antti Karhos aikoo rauhallisesti tutustua taloon ja organisaatioon, ja päästä selville perusasioista kuten mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla. Ensimmäisenä työpäivänä tuli vierailtua jo kaikissa lähikirjastoissa.

Helsingissä asuva Karhos aikoo kulkea töihin bussilla. Työmatka Töölöstä puoliintui Karkkilaan verrattuna, mikä jättää rutkasti enemmän aikaa Tuusulan kirjastopalveluiden kehittämiseen.

Tuusulan kirjastojen henkilökunta toivottaa uuden kirjastotoimenjohtajan lämpimästi tervetulleeksi!

SG

Seniorit surffasivat pääkirjastossa

Suomessa on vanhustenpäivää vietetty vuodesta 1954 lähtien. Vanhustenpäivä on lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja sitä seuraava viikko on vanhustenviikko. Vanhustenviikon tiistaina 8.10. järjestettiin tänä vuonna valtakunnallinen SeniorSurf-päivä, jolloin tietotekniikkaa tehtiin ikäihmisille tutuksi erilaisissa tapahtumissa kautta maan. Tuusulan pääkirjasto osallistui SeniorSurf-päivään järjestämällä kirjaston verkkopalvelujen ja kirjastossa asiakkaiden käytössä olevien tai käyttöön tulevien laitteiden opastusta.

Valtakunnallinen tapahtuma
Vanhustyön keskusliiton toimintaan kuuluvan vanhustenviikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhusten hyvinvointiin ja heitä koskeviin asioihin yhteiskunnassa. Tänä vuonna teemana oli Hyviä vuosia – Goda år. SeniorSurf-päivänä monet tahot tarjosivat ikäihmisille tilaisuuden tutustua internetin ja tietotekniikan mahdollisuuksiin mukavalla ja turvallisella tavalla opastajien seurassa.

Koneet ja laitteet kirjastossa
Pääkirjastossa oli SeniorSurf-päivän aikana mahdollisuus tutustua kirjaston laitteisiin kuten kopiokoneeseen, skanneriin ja digitointilaitteeseen. Skanneri korvasi pääkirjaston faksin vuoden alussa, ja myös kopiokone on lähiaikoina uusittu. VHS-nauhoja DVD-levylle taltioiva digitointilaite on ollut asiakkaiden aktiivisessa käytössä jo runsaan vuoden. Päivän aikana kaikilla laitteilla kävi kiinnostuneita asiakkaita. Tiesitkö, että digitointilaitteen ja skannerin käyttö on kirjastossa maksutonta?

Seniorisurffaajat pääsivät myös ensimmäisenä kokeilemaan upouusia kirjaston hankkimia tablettitietokoneita. Kokoustila Einarissa oli kahvin ja pullan lisäksi tarjolla opastusta kirjastosta lainattavien e-kirjojen lataukseen ja lukemiseen tablettitietokoneelta. Uusi tekniikka ja kosketusnäyttö kiinnostivat, osa jopa toi oman tablettinsa tai älypuhelimensa mukanaan toiveenaan oppia tehokkaammin käyttämään niitä. Opastuksen jälkeen kirjastosta käveli ulos useampikin hipaisun ammattilainen.

Kirjaston tietokanta tutuksi
Surffaajille oli tarjolla myös kirjaston verkkopalvelun käytön ohjausta. Henkilökohtaisen asiakaspalvelun lisäksi kirjastokortin haltijoilla on mahdollisuus käyttää Kirkes-kirjastojen yhteistä verkkopalvelua internetissä. Verkkopalvelussa voi mm. uusia lainojaan, tehdä varauksia kirjastoaineistoon, muuttaa yhteystietojaan ja saada sähköpostiinsa muistutuksen lainojen lähestyvästä eräpäivästä. SeniorSurf-päivän verkkopalveluopastuksessa käytiin läpi varaamisen ja uusimisen lisäksi myös aineistojen hakua. Verkkopalvelun käyttöön tarvittavan salasanan saa kirjastosta.

Jatkuvaa opastusta
Kahvitarjoilu kuului SeniorSurf–päivään, mutta opastukset jatkuvat tarpeen mukaan osana kirjaston peruspalveluja. Pika-apua kirjaston tietotekniikkaan voi aina saada asiakaspalvelutiskiltä, mutta jos kaipaat kattavampaa opastusta kirjaston tarjoamiin palveluihin ja haluat varata opastusajan, ota yhteyttä pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajaan Riikka Mustajärveen.

Kirjaston SeniorSurf-tapahtumasta voi lukea myös uusimmasta Hertta-lehdestä. Nähdään kirjastossa!

SG

Kirjastokorttien ihmeellinen maailma

Ollessani viime vuosikymmenellä töissä Porvoon kaupunginkirjastossa siellä katsottiin muiden uudistusten imussa ajankohtaiseksi uudistaa kirjastokortin ulkonäkö. Perusteellisten pohdintojen jälkeen päädyttiin tekemään kaksi erilaista kirjastokorttia, molemmissa aiheena porvoolaisen Albert Edelfeltin maalaus. Ajatuksena oli, että toinen kortti, aiheena maisema Porvoon Linnamäeltä, olisi omiaan aikuisille, ja toinen, aiheenaan leikkivät pojat rannalla, sopisi lasten kortiksi. Melko pian kuitenkin havaittiin, että homma ei toimi. Varsin monet aikuiset halusivat nimenomaan lapsiaiheisen kortin, joka taas useimpia lapsia (käytännössä ensiluokkalaisia) ei miellyttänyt laisinkaan. Niinpä sitten katsottiin viisaimmaksi antaa asiakkaiden vapaasti valita, kummanlaisen kortin he haluavat.

Tiedustellessani Porvoon kirjastokorttien nykytilannetta minulle kerrottiin, että Porvoon kaupunginkirjastolla on nykyään vain yksi kortti, tämä maisemakuvallinen. Kahden erilaisen kortin pitämisen katsottiin käyvän liian kalliiksi. Eli ”ongelma” on poissa.

Meillä täällä keskisellä Uudellamaallahan on yhteinen kirjastokortti Kirkes-kirjastokimpan (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) käytössä. Alun perin kortit olivat erilaisia eri kunnissa, mutta nyt on jo toinen täysin yhteinen kortti käytössä. Tämä uusin versio, Kristiina Louhen tekemällä lapsiaiheisella kuvalla varustettu, otettiin juhlallisesti käyttöön maaliskuussa tänä vuonna. Markkinointikampanjan aikana jokainen halukas sai maksutta vaihtaa vanhan mallisen korttinsa uuteen. Kortti on todella sievä ja tyylikäs – Kristiina Louhen kuvathan ovat tunnetusti aivan ihania.

Mutta mitä tekemistä tällä on porvoolaisten korttien kanssa, valpas lukija kenties  ihmettelee. No, nythän on niin, että koska uudet Kirkes-kortit otettiin käyttöön ennen kuin vanhat oli käytetty loppuun, niin meillä on käytännössä tarjolla kaksi eri korttia. Toisin sanoen jokaiselta kirjastokorttia havittelevalta kysytään, kummanlaisen kortin hän haluaa. Ja kas, vanhan mallisen kortin tuntuu valitsevan huomattavasti useampi kuin uuden (ainakin meillä Riihikalliossa). Jostakin syystä varsinkin lapset valitsevat epäröimättä tämän vanhan, ”yksivärisen”, kortin.

Mitä opimme tästä? Ainakin sen, että ihmisten mieltymyksiä on mahdotonta ennustaa.  Ja ehkä sen, että joillekin meistä valinnan mahdollisuus on jotain positiivista, toisille taas se voi olla elämää hankaloittava asia…

LR

Kirjastokäynnillä Nizzassa

Loma(matkoi)lla ollessani yritän olla ajattelematta työasioita (kutan varmaan me kaikki). Vaikka kirjastoja on joka paikassa, mihin ikinä meneekin, en liioin ravaa niissä vapaa-ajallani ilman todellista tarvetta. Mutta kun kohdalle sattuu mielenkiintoisen näköinen kirjasto, niin saatan hyvinkin poiketa sisälle katsomaan. Näin on tapahtunut mm.  Unkarissa ja Rhodoksella, myös Saarenmaan Kuressaaressa on oikein  mukava pikku kirjasto. Tukholman kaupunginkirjastoonkin kerran yritin, mutta se oli tuohon aikaan (1990-luvun alussa) lauantaisin kiinni – uskomatonta kyllä.

Nizzan Kirjamies

Viime kuussa oleskelimme viikon verran  Nizzassa. Eräänä kauniina  päivänä (kaikki päivät siellä olivat tosin kauniita…) vierailimme paikallisessa modernin taiteen museossa Mamacissa,  ja huomasimme ulos tullessamme, että rakennuksen alimmassa kerroksessa sijaitsee yleinen kirjasto. Rakennuksessa tehtiin suurimittaista remonttia, eikä seurueen muita jäseniä kiinnostanut rämpiä rakennustelineiden seassa, mutta minä päätin seurata kiertoteitä osoittavia nuolia ja käydä vilkaisemassa. Ja hyvä että kävin. Kirjasto on aivan ihastuttava: värikäs, avara ja monipuolinen. Sen nimi on Bibliothèque Louis Nucéra ja se on Bibliothèque Municipale à Vocation Régionale eli ilmeisesti jonkinlainen aluekirjasto (en osaa juurikaan ranskaa…). Kirjaston sisääntuloaulassa on kookas veistos, joka esittää mieshahmoa, jonka päänä on avoin kirja. Todella vaikuttava.Tilat ovat yhdessä tasossa eikä niitä ole erotettu väliseinin, vain kalustein ja pienin seinäkkein. Lukusali näytti silti rauhalliselta, eikä musiikkiosastolla soitettu musiikki kuulunut muille osastoille (ainakaan häiritsevästi). Kirjastossa on erinomaiset näyttelytilat. Hyllyt ovat maalattua metalliputkea ja eri värisiä eri osastoilla. Esimerkiksi lasten ja nuorten osastolla on kirkkaankeltaiset hyllyt, musiikkiosastolla siniset.

Vaikka kävin kirjastossa keskellä päivää, niin asiakkaita oli melko runsaasti. Varsinkin lastenosastolla kävi melkoinen kuhina – taisi olla parikin koululuokkaa yhtä aikaa vierailulla. Lapsilla oli ilmeisesti jonkinlainen taidekerho meneillään, koska käsiä käytiin pesemässä ahkerasti aina välillä. Käsienpesualtaat olivat lastenosastolla nokkelasti vessojen ulkopuolella. Lastenosasto vaikutti muutenkin viihtyisältä värikkäine kalusteineen ja kookkaine marionettinukkeineen. Samoin musiikkiosastolla oli paljon asiakkaita. Siellä on omat näyttelytilansa, johon tuolloin oli pystytetty eroottisten levykansien näyttely. Oikein mielenkiintoisia vinyylejä, vaikka niiden musiikillisesta annista en menisi takuuseen…

Kun en puhu ranskaa, eikä kirjaston henkilökunta oikein osannut englantia, niin en päässyt paljon kyselemään.

Ja kirjaston omat kotisivutkin ovat vain ranskankieliset, tyypillistä kyllä. Mutta satuin löytämään yhden englanninkielisenkin kommentin, joka löytyy osoitteesta   http://www.easytobook.com/en/france/alpes-maritimes/nice/landmarks/louis-nucera-library-hotels/

Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa:

http://www.bmvr-nice.com.fr/OPACWebAloes/index.aspx?IdPage=76

LR