Alku – Dan Brownin Langdon-sarjalle vauhdikasta jatkoa

”Meidän tulee olla valmiita hylkäämään elämä, jonka olemme suunnitelleet, jotta voisimme elää elämän, joka meitä odottaa.”

Kirjasta

Dan Brownin uusin teos Alku (eng. Origin) on viides osa Robert Langdon -kirjasarjassa. Se on vauhdikas jatko-osa sarjalle, jonka jokaisessa kirjassa ominaisena seikkana on ollut symboliikka sekä taidehistoria. Kirjasarjan pääosassa seikkailee Harvardin yliopiston fiktiivinen professori Robert Langdon.

Juoni

Kirja alkaa Langdonin saapumisella Edmond Kirschin, nuoren miljardöörin tiedotustilaisuuteen Guggenheim-museoon Bilbaossa, Espanjassa. Tilaisuudessa Kirsch aikoo tuoda esille hänen tekemänsä tieteellisen löydön, joka käsittelee kaiken alkua ja tulevaisuutta. Tilaisuus ei kuitenkaan mene aivan suunnitelmien mukaan, sillä kesken Kirschin puheen alkaa tapahtua.

Kaaoksen keskelle jääneen Langdonin täytyy paeta paikalta, mutta se näyttää mahdottomalta lukuisten vartijoiden vuoksi. Langdon kuitenkin tapaa museonjohtaja Ambra Vidalin, jonka kanssa hän onnistuu poistumaan paikalta.

Tilaisuuden tapahtumien vuoksi Kirschin löytö jää paljastamatta, mutta Langdon ja Vidal päättävät ottaa ohjat omiin käsiinsä ja selvittää Kirschin salaisuuden. Se ei kuitenkaan onnistu helposti, sillä Kirsch on asettanut lukuisia suojausmekanismeja, joita ratkoessaan Langdon ja Vidal joutuvat matkaamaan ympäri Espanjaa. Lisäksi käy ilmi, että joku on valmis antamaan kaikkensa estääkseen tiedon julkaisun.

Henkilöt

Keskeisimpinä henkilöinä kirjassa ovat tietysti Robert Langdon ja Ambra Vidal. Heidän lisäkseen tärkeitä henkilöitä ovat muun muassa aiemmin mainittu Edmond Kirsch ja hänen supertietokoneensa tekoäly Winston, Espanjan kruununprinssi Julián sekä vanha amiraali Luis Ávila.

Oma lukukokemus

Olen lukenut Dan Brownin kirjoista lähes kaikki. Melkein jokainen lukemani Brownin kirja on muodostunut yhdeksi kaikki aikojen suosikeistani. Tämä pätee varsinkin Robert Langdon –sarjaan, joka lumosi minut täysin aloitettuani lukemaan Da Vinci –koodia kuudennella luokalla lukukirjana. Sitä lukiessani kävikin ilmi, että kotoa äidin lukuisten kirjojen joukosta löytyikin kaikki sarjan muut osat sekä muita Brownin teoksia.

Seuraavien kuukausien aikana luin näitä kirjoja lähes kaiken päivää, mikä johtikin nopeasti siihen, että ne loppuivat kesken. Kirjat olivat olleet mielestäni niin hyviä, että minua harmitti kovasti, kun jouduin siirtyä muihin kirjoihin.

Muutaman vuoden ehdin lukea muiden kirjailijoiden teoksia, kunnes eräänä päivänä Alku jullkistettiin. Minun tietenkin täytyi saada se mahdollisimman nopeasti luettavaksi, joten siitä tulikin yksi syntymäpäivä lahjoistani sinä vuonna.

Alku

Pidettyäni edellisistä sarjan kirjoista todella paljon, oli minulla suuret odotukset Alkua kohti. Kirja ei pettänyt rikkaan juonensa sekä puoleensavetävän aiheen vuoksi, mutta ei se mielestäni ollut ihan samaa luokkaa, kuin jotkin sarjan aiemmat osat. Edellisissä kirjoissa mystiikalla ja historialla oli ollut suurempi rooli, kuin Alussa. Ne olivat olleet suuri osa sitä, miksi pidin sarjasta niin paljon, joten niiden puutteellinen läsnäolo kirjassa oli pieni pettymys. Niillä oli tosin tietenkin roolinsa, mutta ei vain kovin iso.

Pidin Alun lukemisesta kuitenkin todella paljon. Mielestäni siinä oli todella tapahtumarikas juoni sekä kirjan henkilöillä oli mainiot taustatarinat. Kirja sisälsi myös sarjalle ominaisia mysteerejä, joita tarkkaavainen lukija voisi ratkaista. Itseltäkin onnistui muutaman tälläisen ratkaisu, josta voi päätellä, että ne eivät silloin olleet kovinkaan hankalia. Niissä oli myöskin se hyvä puoli, että ne vain johtivat kohti loppuratkaisua, mutta paljastamatta sitä.

Alku sisälsi myöskin monia, usein odottamattomia juonenkäänteitä sekä muita yllättäviä tapahtumia, joihin esimerkiksi loppuratkaisu sisältyy. Nämä olivat mielestäni suuri plussa kirjan kannalta, sillä ne pitivät tarinan mielenkiintoisena. Juoneen sisältyviä vihjeitä ja muita informaatiohitusia oli ripoteltu taidokkaasti tarinan sekaan, paljastaen uutta tietoa hiljalleen dekkarinomaiseen tyyliin. Tämän ansiosta kiinnostukseni kirjaa kohti pysyi korkeana aina sen loppuun saakka.

Täten suosittelisin kirjaa sellaisille, jotka ovat kiinnostuneita historiasta ja mysteereistä jännittävän ja yllättävän dekkarin muodossa. Sarjan osat eivät myöskään suoranaisesti jatku toisistaan, joten kirjat voi lukea missä järjestyksessä tahansa.

Tet-harjoittelija Matias
Kellokosken kirjasto
16.11.2018

Advertisement

”Onks teil mitään tosi lyhyttä kirjaa?”

Kysymyksen esittää usein koululainen, jonka on ’pakko’ lukea. Lyhyen ei kuitenkaan tarvise olla sisällöltään köyhä – laatukirjallisuutta löytyy kapoisistakin kansista vaikka kuinka! Minilomallani, kesken toukokuista helleaaltoa, luin kaksi tiivistä, alle 200 sivun teosta. Kirjat olivat niin kiinnostavia -> nopealukuisia, että ulkoilullekin jäi kevään parhaana viikonloppuna aikaa. Vaikka koivuallergikolle lasitettu parveke taitaa olla tähän aikaan vuodesta muutenkin turvallisin ulkoilupaikka.

Aloitin Aki Ollikaisen esikoiskirjasta Nälkävuosi. Kirja kertoo vuodesta 1867 ja kahdesta hyvin eri oloissa elävistä perheistä, joiden kohtalot kirjan päätteeksi yhdistyvät. Ollikainen kirjoittaa hädästä ja kylmästä ja nälästä ja siitä miten raadolliseksi ihminen voi muuttua kun mitään elämän perusasioita ei ole saatavilla, kuitenkaan unohtamatta lantin toista puolta: ihmisen hyväntahtoisuutta ja halua auttaa. Kirja on todentuntuinen ja kauniisti kirjoitettu historiallinen romaani. Ei ihme että sen käännös pääsi Man Booker palkinnon pitkälle listalle.

Vilun ja nälän jälkeen siirsin asentoa parvekkeen sohvalla ja nappasin eteeni nobelisti Toni Morrisonin viimeisimmän romaanin Luoja lasta auttakoon. Olen ollut Toni Morrison -fani siitä saakka, kun 90-luvun alussa luin Sinisimmät silmät, eikä tämäkään teos pettänyt. Kirjassa Morrison käsittelee vaikeaa aihetta, lapsen hyväksikäyttöä, sekä fyysistä että psyykkistä. Lapsena koettu vääryys voi vääristää elämää aikuisenakin. Rankasta aiheesta huolimatta tarina oli lämmin ja upeasti eri henkilöiden tarinoista yhteen punoutuva romaani lapsuuden traumoista ja rakkauden kaipuusta.

Parvekelomani oli täydellinen. Näitä palkittujen kirjailijoiden kirjoja ainakin suosittelen, kun asiakaspalvelutiskille saapuva Lukiolainen X seuraavan kerran esittää tutun kysymyksen. Aurinkoisia lukuhetkiä!

SG

Päivä ”koulunpenkillä”

Terveiset Uudenmaan maakuntakirjastosta Lukemisen onni ja autuus? –koulutuspäivästä Porvoossa. Olimme muutaman työkaverin kanssa ottamassa oppia siitä, miten kirjallisuutta voi suositella aikuisille lukijoille.

Aluksi Rovaniemen kaupunginkirjastossa työskentelevä kirjastovirkailija Esko Nousiainen kertoi siitä, miten saisi nuoret miehet innostumaan lukemisesta. Innostajina voisivat toimia esimerkiksi ne kirjat, joihin perustuvia elokuvia he ovat nähneet, tai vastaavat videopelit, jopa musiikki.

Tämän jälkeen Vantaan kaupunginkirjastossa työskentelevä Ville Karinen kertoi HelMet-elämysmatkoista. He olivat kehittäneet kirjamessuille konseptin, jossa matka-arvontaa verukkeena käyttäen houkuteltiin asiakkaita matkalle – kirjalliselle matkalle. Jotkut asiakkaat olivat tosin vähän pettyneet, kun eivät päässeetkään oikeasti reissuun.

Ennen lounastaukoa Taina Ratia Turun kaupunginkirjastosta kertoi vielä Turun kirjaston lukupiiritoiminnasta.

Virkistävän lounasbreikin jälkeen etsimme työkaluja aikuisten kirjavinkkaukseen lukuneuvoja Marika Helovuon innostavalla johdolla. Opimme ”kädestä pitäen”, millä tavoilla lukemista etsivän asiakkaan voi ohjata oikeanlaisten kirjojen äärelle. Arvatenkin tässä onnistuminen vaatii kirjallisuudentuntemusta, mutta myös ihmistuntemusta sekä tahtoa löytää asiakkaalle se oikea kirja. Näitä hyviä kirjoja Marika myös vinkkasi meille ja samalla opimme, millaisia apukeinoja vinkkauksessa voi käyttää.

Marika Helovuo aloitti viime syksynä Lukuneuvoja-blogin kirjoittamisen, josta löytyy kiinnostavien juttujen lisäksi kirjavinkkejä myös kirjastoammattilaisten käyttöön.

Kannattaa kurkistaa!

LH