Lintuja bongaamaan!

Ikäkö vai mikä lie syynä siihen, että luonto kasveineen ja erityisesti lintuineen kiinnostaa yhä enemmän. Kesälomastakin suurin osa kului lintuja tiiraillen Lapissa ja Pohjois-Norjassa. Erikoisimman näköinen lintu, jonka Jäämeren rannalla näimme, on lunni – tuo papukaijanokkainen vesilintu.

Sen nimi onkin saksaksi Papageitaucher, papukaijasukeltaja. Lunneja asustelee tuhansia jo pelkästään niissä saarissa, jotka kiersimme Bird Safari –risteilyllä. Lisäksi saarilla pesii tuhatpäin riskilöitä, ruokkeja, pikkukajavia, suulia, merimetsoja ja muita vesilintuja. Merikotka on upea näky – siipien kärkiväli yli kaksi metriä!

Näitä siivekkäitä on tietenkin aina tunnistettava kirjojen kuvista ja kuvauksista. Koska pohjoisen kasvitkin kiinnostavat, ostin kirjan Lapin luonto-opas. Siinä on kuvattu sekä flooraa että faunaa. Tekijöinä ovat  Seppo Vuokko,  Jorma Peiponen ja Markus Varesvuo. Jotenkin tuntuu siltä, että tässä tapauksessa nimi on ollut enne…

Seuraavalla viikolla sitten silmiin osui Pentti Koskimiehen Suomen lintuopas, joka  ”helpottaa huomattavasti lintujen tunnistamista ryhmittelemällä selkeästi lähisukuiset ja samannäköiset lajit yhtaikaa tarkasteltaviksi. Vertailuaukeamilla on lueteltu tärkeimmät tuntomerkit, ja lajit ovat oikeassa koossa suhteessa toisiinsa”. Se oli tietenkin myös ostettava, ilman ei kerta kaikkiaan tulla kunnon lintubongariksi!

      

Näillä eväillä pärjää varmaan vielä seuraavatkin linturetket. Ja jos ei, niin kirjastosta lisää! Aivan pakko vielä mainostaa paria verratonta kirjaa: Markus Varesvuon Lumen ja jään linnut.

 

Loistavine valokuvineen se kertoo pohjoisen lintujen selviytymisestä talven yli, mainion tekstin on kirjoittanut Pentti Koskimies. Lintukuvaajista ehdoton suosikkini on kuusamolainen Hannu Hautala, jonka kymmenistä vaikuttavista teoksista viimeisin on nimeltään Kuusamo – luonnon keskellä. Suosittelen!

LH

Advertisement